RYTMINEN VOIMISTELU

Varpaankärkeä myöten ojennettu jalka nousee vaivattomasti korvan viereen, ja voimistelija pyörähtää kuin näkymätön korkokenkä jalassa täyden kierroksen. Samalla käsissä pyörivät keilat – eri suuntiin. Onnistunutta piruettia seuraa tanssiaskelsarja, jossa väline liikkuu kädessä ja jalat matolla, mutta voimistelija katsoo hymyillen yleisöön. Heitoissa väline nousee korkealle kohti kattoa ja napsahtaa sopivasti suoraan kuperkeikan tehneen voimistelijan käteen. (Suomen voimisteluliitto)

VOIMISTELIJAN JA VÄLINEEN TAITURIMAISTA YHTEISTYÖTÄ

Kun rytmistä voimistelua ryhdyttiin entisessä Neuvostoliitossa kehittämään tanssin ja rytmivoimistelun eri suuntauksista, oli päämääränä opettaa nuoria tyttöjä liikkumaan kauniisti ja käyttämään vartaloaan taiteellisesti voimistellessaan. Rytmisen voimistelun "tavaramerkiksi" on alusta asti muodostunut välineiden: narun, vanteen, pallon, keilojen ja nauhan käyttö, joilla jokaisella on oma erityinen luonteensa yhdistettynä vartalotekniikkaan, liikkeeseen ja musiikkiin. Rytmistä voimistelua onkin sanottu maailman kauneimmaksi urheilulajiksi, jossa taiteellinen ilmaisu yhdistyy musiikkiin sekä taiturimaiseen fyysiseen ja tekniseen suoritukseen katsojan silmää hivelevällä tavalla.

RYTMISEN VOIMISTELUN (RV) KILPAILUMUODOT

Välineenä yksilövoimistelijalla voi olla joko pallo, vanne, keilat, nauha tai naru.

Rytmisessä voimistelussa kilpaillaan joko yksilönä tai joukkueena. Lajin harrastajalle tärkeistä ominaisuuksista korostuvat erityisesti liikkuvuus, koordinaatio, rytmitaju ja liikeilmaisu sekä psyykkinen vahvuus.

Rytmisessä voimistelussa järjestetään kilpailuja kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Tässä lajissa on Suomen Voimisteluliiton kautta mahdollista osallistua myös Olympialaisiin. Seuramme rytmiset voimistelijat ovat edustaneet Suomea EM- ja MM-kilpailuissa.